Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
02.06.2008 - 12:17

Kaivauduin juuri haudastani ja mietin, pitäiskö sittenkin loikata takaisin. Vielä kun kerkeis. Täällä maan päällä näyttäs asiat olevan aika lailla samoin kuin ennenkin. Paitsi toi tuttu haamu, joka etäisesti muistuttaa mua, käy nykyään eri paikassa duunissa ja sen naamasta näkee, et sen kradu on edelleen tekemättä. Tulis vaan tänne multakasan päälle istumaan ja otettais bisset ja mentäis sit takaisin nukkumaan.

11.01.2008 - 11:39
Levyvarastoni on hyvin rajallinen ja toistaiseksi vielä en ole perehtynyt mihinkään ei-niin-lailliseen keinoon haalia musiikkia itselleen. Siksipä minulla on hyvin pysyväiset suosikit levyjen kohdalla. Pidän niistä, jotka satun omistamaan. Tämänpä takia pystyn luukuttamaan samoja levyjä ärsyttävänkin usein välittämättä siitä, että kyseinen levy on kuultu jo aika monta kertaa. Jumitan samojen levyjen äärellä. Tämä saattanee masentaa jotakuta toisella tavalla musiikista nauttivaa. No siis tottahan toki minullekin uusia suosikkeja tulee, mutta usein tarvitsen kauankin sulatteluaikaa ja saattaa käydä myös niin, että levy jää syrjään kunnes joku päivä Itse löydän sen. Listataanpa tähän nyt jotain sellaisia pinttyneitä suosikkeja. Tai no noin sata levyä, jotka minulla on, ovat suurelta osin niitä, mutta tässä nyt tämän hetken pinttyneimmät.

Mew: And the Glass Handed Kites
Frengers oli aikoinaan äkkinäinen kolahdus, rakastuin samantien. Tämä oli kinkkisempi tapaus, enemmän  soljuva kokonaisuus. Mahtipontiset soundit kuten pändillä tuppaa olemaan. Aluksi kolahti tietysti kolmikko Apocalypso-Special-The Zookeeper's Boy, mutta vaivihkaa myös muu materiaali syöpyi mieleen tiukasti  ja sinne jäi.

Liekki: Rajan piirsin taa
15 biisiä, paljon kuunneltavaa. Tasalaatuista matskua, joista kuitenkin kirkkaimpina erottuvat kauniinsurulliset Sinun luona kerran ja levyn nimikkobiisi.

Pink Floyd: Wish You Were Here
Kutumusiikkia. Niihin parempiin hetkiin.

Muse: Absolution
Uusi levykin on minuun tehnyt jo vaikutuksen, mutta minä olla köyha. Tämä toimii nostatuksena radalle lähdettäessä, siivousmusana ja mielen vapauttajana. Mahtipontisin ja upein levynalku ever.

Anathema: A Fine Day To Exit
Ikiaikainen suosikki, toimii aina. Omituisen rakas levy.

edit: No okei, who am i kidding, Radioheadin Pablo Honey on vanha suosikki kans, Ok Computer tuo mieleen teiniangstailut, vaikka parhaimpia levyjä onkin, joten tämä eksyy soittimelle useammin. Tympeää Creepiä en tosin voi enää kuunnella. Lauantai-päivän siivoilumusaa, kepeään mielialaan.

11.01.2008 - 01:33

Alunperin Turistissa tähän meemiin törmäsin. Lähin kirja oli huti, vain vajaa 100 sivua, toiseksi lähin sitten onnisti.

1. Nappaa sinua lähimpänä oleva kirja, oli se sitten mikä hyvänsä.
2. Avaa kirja sivulta 123.
3. Lue kuudes lause.
4. Kirjoita se blogiisi.

"Yritettäessä tavoittaa konkreettisia menetelmiä ne katoavat ulottumattomiin työntekijän ja asiakkaan väliseksi mystiseksi prosessiksi, jonka kuvaaminen on mahdoton tehtävä."
Arja Jokinen & Kirsi Juhila: Pohjimmaiset asuntomarkkinat. Diskurssianalyysi kuntatason viranomaiskäytännöistä.

Jos joku ei totaalisesti hajoa graduntekoon elämänsä aikana, hän valehtelee.
21.12.2007 - 15:20
Mitä voikaan joululta muuta toivoa, kuin kolmea maailman suloisinta kissavauvaa kuusen alla? Iloinen perheuutinen yllätti meidät kolme viikkoa sitten, kun tuo yöjuoksuilla aika tiuhaan viihtynyt tytönhupakko (kissa tulee osa-aikaäitiinsä), punki tähän maailmaan nuo karvapallot. Olihan se jo aika plösö, eikä liiemmin jaksanut leikkiä, mutta ajankohtaa syntymälle olisin silti veikannut myöhäisemmäksi. No nyt tässä on mennyt tosiaan kolme viikkoa äidillisen rakkauden huumassa, eikä loppua näy. Rauhaisaa joulua oi te vähälukuiset lukijani!


19.12.2007 - 01:26
Ihan oikeastaan voisi niinkusta sanoa, että ihan hyvin menee. Alan vihdoin löytää sitä kauan kaivattua tasapainoa, etenkin siinä suhteessa että vanha elämä saa nyt jäädä lopullisesti sinne minne sen kuuluukin. Taakse. Jos sitä pääsee menneisyyden haamuista vaikka pienellä vitutuksella eroon lopullisesti, niin mä otan sen vitututuksen vastaan ihan mielelläni. Haluan kaikkein eniten tällä hetkellä päästä tilaan, jossa vanha ei vituta ja olen aukinainen vaikka sille, jota rumaksi sanaksikin on haukuttu.  
08.12.2007 - 04:36
Joskus elämä on niin vitun kieroa, että se alkaa melkein jo olla järkevää.
23.11.2007 - 13:35
Kerran päivässä tätä pitää lääkärin loitolla!

http://www.youtube.com/watch?v=p58_glJe_PY

ei helevetti...
23.11.2007 - 11:57
Perjantai ei kyllä tunnu perjantailta kun ei ole töissä. Ei ole samanlaista odottavaa oloa kuin duuniaikoina. Sitä käy kyllä tällä hetkellä niin hitaalla. Pysähdyn ja jään tuijottamaan ikkunani eteen metsikköä ja tuulessa keinuvia, tummia alastomia puita. Käsilläni on lähes rakastettavin maisema, mitä oman kodin ikkunasta voi nähdä. Tottakai voisi olla hienompaa, se avomeri silmän kantamattomiin, mutta sillä mittakaavalla, mihin minulla on mahdollisuus, tämä yltää jo aika korkealle.

Tämä on ollut aikuisikäni raskain vuosi. Siihen tulokseen olen tullut jo kuukausia sitten. Olen todella väsynyt suremaan ja sitäkin väsyneempi olemaan masentunut. Ja useat hokevat: se on sun valinnoista kiinni. Jokainen tekee valintoja, jottei olisi surullinen. Olivatpa ne sitten kuinka järjettömän kuuloisia muiden korviin, ei kukaan muu voi sanoa, mikä valinta olisi sinulle parempi. Sen tiedän, että olisin tänä vuonna ja tänä aikana ollut paljon isommin hajalla, jos olisin valinnut jotenkin toisin.

Ihmissuhteita täytyy välillä koetella. Muuten käy niin, että ne hajoavat selvittämättä puhumattomina niihin ongelmiin, joista ei koskaan puhuttu. Haluan, että vietän lopun elämäni aikaa niiden ihmisten kanssa, jotka pystyvät puhumaan. Ainakin yhden sellaisen tiedän jo varsin hyvin.

Ei se ole helppoa, mutta ei sen pidäkään olla.


19.11.2007 - 11:21
Aivan infernaalinen lauantai... sörnerissä tuoppia toisen perään ja jatkoille kämpilleni. Ei enää ikinä viskiä! Joskus sitä nollaa tilanteen totaalisesti ja se kyllä tapahtui nyt. Krapula on edelleen.
16.11.2007 - 17:04
On tämä uusi asunto mieleinen. Jopa niin kiva, ettei täältä tule lähdettyä oikein mihinkään, nyt kun ei ole pakko. Duunit on ohi ja yksinäinen aherrus seuraavien x kuukausien ajan kohtalona. Hitaasti tämä projekti Kradu on käynnistynyt ja sekös vituttaa. Nyt kuitenkin perjantai kutsuu erakkoa uskaltautumaan ulos, viimeistään maanantaina voi taas jatkaa yksinäistä jumitusta ja tonttuilua kotipesässä.
Kirjoittaja
Nuoren naisen säännöllisen epäsäännöllistä tarvetta laittaa sanoja ylös. Kaupunkini eli Helsinki toimii useimmiten tapahtumien päänäyttämönä.